Luovuin jo reilu puolitoista vuotta sitten osasta muuttaessani nykyiseen asuntoomme. Nyt luuta lakaisi jälleen tomuisia kirjahyllyköitä ja siirsi yhteen pinoon ehdottomasti pidettäviä, toiseen luovun-hitaasti-mutten-vielä, kolmanteen luen-ja-luovun ja no, siihen pienimpään ja mitättömimpään pinoon kertyi lopulta joitakin romaaneja kirjaston kierrätyshyllyyn vietäväksi. Eikö ole muuten nerokasta? Leppävaaran kirjastossa on book crossing- ja kierrätyskirjahylly. Tuleekin olemaan vaikeaa viedä kirjat ja jättää selailematta mitä kiinnostavia kirjoja voisi löytyä tilalle. Tarkoitus kun on tyhjentää kotia eikä raahata kassikaupalla lisää "löytöjä" nurkkiin rakastettavaksi.
Lisäksi poistotuomion saivat Sofi Oksanen: Stalinin lehmät ja Puhdistus, Leena Lehtolainen: Henkivartija, Riikka Pulkkinen: Raja sekä ihan kipeää tekevä luopuminen mainiosta Kjell Westön romaanista Missä kuljimme kerran. Nyyh. Kuljimme kohti kierrätyspistessä. :( Jos haluat adoptoida jonkin näistä kirjoista niin huuda HEP, sillä luovutan näitä kernaasti hyvään kotiin! Kuvassa piilossa ovat Ebba ja Didrik nuortenromaanit Christina Herrströmiltä.
Vaatekaapin siivous etenee. Ihan lopullisesti tekstiilikierätykseen lähti ah, niin ihanan pehmoiseksi virttyneitä, mutta muuten käyttämättä jääneitä (käyttökelvottomia) vaatteita. Tällä viikolla siivosin siis nurkista pois reilusti enemmän kuin seitsemän tavaraa! Yhteensä vaatteineen määrä nousee kuuteentoista. Ja osa maailmanihmisistä ei edes omista näin montaa tavaraa, saati turhaketta. Siinäpä mietittävää ilon keskelle.
Pakotin myös itseni ostokieltoon. Ei enää mitään enempää tyttö A:lle eikä itselleni. Ei, vaikka kuinka halvalla löytyisi ja kuinka ihanaa kirpparikamaa. Ellei sitten likalle bodymekkoja. Niitä kun kesäksi tarvittaisiin ihan oikeasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti